sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Aika lentää

Aika menee täällä niin nopeasti. Mitään erikoista ei ole kolmessa viikossa tapahtunut paitsi, se, että viimeinkin saatiin viisumit viikko sitten. Olipa se vaikeaa saada yksi kirje yliopistolta ja sitten, kun se saatiin ja vietiin ministeriöön, niin siinähän oli minun nimeni ihan väärin. Miten ne täällä oikein oikolukee ja kaikessa byrokratiassa menee ihan hurjana aikaa ja sitten kaikki on kuitenkin tehty ihan hutaisten. Ministeriössä oli onneksi töissä tosi kiva setä, joka tarkasti, että nimet tuli oikein siihen kirjeeseen, joka sieltä saatiin. Ja saatiin kirje onneksi tunnissa sieltä. Kaiken kaikkiaan tuolla virastokierroksella meni 6 tuntia. Maahantuloviranomaisen luona saatiin tapella, kun yrittivät veloittaa meiltä viisumista puolet liikaa. Yrittivät väittää, että meidän koulutus ei ole tutkintoon johtava, koska sitä ei lukenut ministeriön laatimassa kirjeessä. Onneksi ne sitten antoivat periksi ja eivät yrittäneet enää muutaman kerran jälkeen väittää vastaan. Törkeintä oli ehkä, kun alkoivat osoittelemaan meidän tilien saldoja, kun semmoisetkin dokumentit piti olla mukana. Mitä väliä sillä on vaikka meillä olisi ollutkin varaa maksaa viisumista enemmän, miksi ihmeessä pitäisi. Ärsyttäviä tyyppejä, aina pitää yrittää vähän huijata.

Patanissa käytiin pari viikkoa sitten, nähtiin vuoria kunnolla ensimmäistä kertaa. Vieläkään ei olla päästy Kathmandua kauemmas, mutta maanantaina (huomenna) kun alkaa kotihoidon harjoittelu, niin sitten päästään vähän katselemaan kyliä.

Patan


Rakennuskantaa


Setä hurautti kuvaan mopoineen.

Paikallista ajanviettoa

Sadonkorjuuaikaan jyvät kuivavat auringossa.

Vuoret


Sähkötöiden aatelia

Taas löytyi stupa.


Rakennukset vaikuttavat tukevilta.

Vedenhakua yleiseltä kaivolta Patanissa.

Patan

Turistiryhmä
Päätin aloittaa uuden harrastuksen, ajattelin alkaa kuvaamaan turisteja, jotka kuvaavat nähtävyyksiä. Se on paljon mielenkiintoisempaa, kuin vain rakennusten kuvailu. Ihanaa pällistelyä! :)

Kauppiaita löytyy joka kadun kulmasta.
Tinkimistä en vielä oikein osaa, koska pyrin sitä välttämään. Maksan varmaan kaikesta ihan liikaa, pitänee alkaa opettelemaan sitä hommaa. Pojat vaan naureskelee, että taas on maksettu liikaa, mutta naamakerroin merkkaa hinnassa aika paljon. Länsimaisia ihmisiä pidetään rikkaina ja hinnat ovat sen mukaiset. Jännityksellä odotan miten saan puhelimen ostettua, tuo lumia, kun päätti eilen muuttua polttavan kuumaksi. En uskalla sitä enää yrittääkään käynnistää, kun varmaan räjähtää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti